Lappilaiset, lappalaiset, mitä näitä on

Meidän suomenkielisten historiasta löytyy piirre, jota olen viimeisen vuoden aikana miettinyt oikein erityisen tarkasti. Puhun siis maakunnista ja maakuntaidentiteetistä, jota perinteisemmin heimoidentiteetiksi kutsutaan. Eikä maakuntaidentiteetti tuolle sanalle paras korvaaja ole, kun eivät maakunnat nyt kuitenkaan mene "heimojen" kanssa yksiin. Mutta ehkäpä modernissa ajattelutavassa nämä maakunnat kuitenkin korvaavat "heimot" identiteettinä.

Heimo-sanan käyttöä on sinänsä pidetty huonona ja "vääränä", mutta itse en juuri näe siinä ongelmaa. Ymmärtäähän nyt jokainen meistä kumminkin, että suomalainen heimo ei ole sama asia kuin vaikka jokin Keski-Aasian arojen klaani. Siinä mielessä sillä ei mielestäni ole väliä, vaikka heimo-sanaa käytettäisiinkin tavalla, joka ei väestöopillisesti olisi "oikein". Heimo-sanan käyttöä vastustan kyllä, jos kutsutaan vaikka virolaisia suomalaiseksi tai itämerensuomalaiseksi heimoksi. Sehän on kansa! Heimot ovat siis ainakin omassa päässäni kansan alalaji, ja sikäli ihan ok sana kuvaamaan savolaisia ja hämäläisiä.

Omasta mielipiteestäni huolimatta heimo-sanaa pyritään parhaan mukaan heittämään roskiin suomalaisten "alalajeista" puhuttaessa. Näitä suomalaisia heimoja ovat perinteisesti määrittäneet suurelta osin murteet ja murrealueet, mutta poikkeuksiakin toki löytyy useampia. Esimerkiksi pohjoiskarjalaisia kutsutaan karjalaisiksi, vaikka he ovatkin savolaismurretta puhuvaa, savolaisista polveutuvaa väestöä. Näin nämä käsitteet eivät siis aina mene yksi yhteen.

Maakunnat on moni paikoin nimetty heimojen mukaan, vaikka ne olisikin pilkottu osiin (Pohjanmaa jopa neljään). Näistä ylimääräisiksi jäävät Kymenlaakso, Satakunta, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Uusimaa. Kymenlaakso on pitkälti ollut karjalaisten ja hämäläisten kohtaamispaikka. Satakunta taasen on jakautunut varsinaissuomalaisen ja hämäläisen heimon välille. Keski-Suomesta löytyy hämäläinen ja savolainen vaikutus, ja Pirkanmaakin taitaa olla useamman heimon temmellyskenttä. Uuttamaata on perinteisesti pidetty suomenruotsalaisena; siellä asuvat suomalaiset taitavat nykyään olla taustaltaan aika monenmoista sakkia. Heimojen sijaan meillä monilla on nykyään kuitenkin ennemmin juuri näihin maakuntiin pohjautuva identiteetti. Heimoidentiteetti paistaa kirkkaimmin siellä, missä heimon ja maakunnan nimi ovat sama.

Ja joitakin, no, ei voisi vähempää kiinnostaa. Jos nuoren naisen ykköstavoite on peräkylästä Helsingin humuun muuttaminen "sivistyksen" pariin, niin siinä ei paljon kotiseuturakkaus paina.

Toisaalta maakunnan ja heimon ero voi luoda jopa uuden heimoidentiteetin syntymisen. Kainuu on asutettu pääosassa savolaisten toimesta, ja Kainuun murre kuuluu savolaismurteisiin, mutta kainuulaisilla on vahva kainuulainen identiteetti, joka ei varmasti ole mikään savolaisten alaryhmä. Savolaisiksi kainuulaisia kutsuu vain tietämätön etelän vetelä; kukaan kainuulainen tai savolainen ei varmasti väittäisi niin, vaan molemmat ryhmät tiedostavat välillänsä olevat erot. Osittain tätä olivat aiheuttamassa hallinnolliset syyt. Siitäkin huolimatta, että Kainuun maanviljelijäväestö tuli Savosta, Kainuun alue on silti perinteisesti liitetty Pohjanmaahan ja myöhemmin Oulun lääniin. Mutta eiväthän kainuulaiset kuitenkaan pohjalaisten kanssa samaa sakkia ole. Näin, vuosisatojen saatossa, muodostui niin pohjalaisuudesta kuin savolaisuudesta erillinen kainuulainen identiteetti. Jos kainuulaiselta kysyttäisiin, mihin heimoon hän kuuluu, vastaus on totta kai kainuulaiset. Huolimatta siitä, mitä jossain Maamme-kirjassa joskus luki.

Tämän vuoksi kainuulaiset tulisi mielestäni ehdottomasti lisätä sinne heimojen listaan varsinaissuomalaisten, hämäläisten, karjalaisten, savolaisten ja pohjalaisten jatkoksi. Olkoonkin sitten nuorempi heimo, mutta ovat tässä nykyhetkessä kuitenkin olemassa. Tämä sai minut kuitenkin miettimään toista pohjoista maakuntaa, eli tietenkin Lappia. Ovatko lappilaiset heimo? Pitävätkö he itseään erillisenä ryhmänä? Vai onko kyseessä vain maakuntaidentiteetti, kuten vaikka "pirkanmaalainen" (en tiedä, mielletäänkö Pirkanmaalla pirkanmaalaisuutta ihan omana heimonaan, mutta ymmärtääkseni ei?) En tunne natiiveja lappilaisia, joten en voi kysyä.

Perinteisestihän Etelä-Lapin, eli Peräpohjolan, väestöä on pidetty pohjalaisena. Mutta Lappi on aika lailla mielletty Pohjanmaasta erilliseksi alueeksi jo kauan. Itse asiassa lappilaisten tilanne muistuttaa aika paljon kainuulaisten vastaavaa... Ehkäpä asuttajat ja murre ovat pohjalaisia, mutta hallinnollisesti Lappi on ollut erillinen jo pitkään. Ovatko lappilaiset mielestään pohjalaisia, vai onko lappilaisuus versonnut omaksi oksakseen, kuten kainuulaisuus savolaisuudesta? Toisaalta Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnilla on samat maakuntalaulut. Jos eroa ei ole vielä tapahtunut, tällä menolla en olisi yllättynyt, vaikka se joskus koittaisi.

Lapista kun puhutaan, esille tulee tietenkin saamelaiset. Suurin osa suomalaisista lappilaisista asuu kuitenkin niin saamelaisten kotiseutualueen kuin Saamenmaankin ulkopuolella Etelä-Lapissa. Kuten sanottu, Etelä-Lappi on perinteistesti ollut Peräpohjolaa; siis Pohjanmaan perukoita. Kun tähän  sekoitetaan ihmisten kyvyttömyys ymmärtää lappilaisen ja lappalaisen eroa, soppa on syntynyt. Jotkut eteläsuomalaiset elävät ymmärryksessä, että "lappalainen" on yksi suomalaisista heimoista, ja on jokin epäpyhä saamelaisen ja lappilaisen suomalaisen sekoitusryhmä, joka heidän mielissään on jostain syystä olemassa saamelaisten sijasta...

Käsittämättömyydestään huolimatta tämä tilanne tuo esille mielenkiintoisen asian. Saamelainenhan voisi maakuntaidentiteetiltään olla lappilainen (jos suostuu Lappi-sanaa käyttämään) olematta suomalainen. Loisiko lappilainen heimoidentiteetti tähän ongelman? Toisaalta eikö sama päde kaikkiin vastaaviin identiteetteihin? Kaipa Savossa asuva saksalainen voi itseään halutessaan savolaiseksi kutsua—nimenomaan asuinpaikan mukaan. Pitääkö heimoidentiteettiinkään syntyä? Harvempi meistä tekee DNA-testejä syntyperänsä selvittämiseksi (minä tosin tein, ja olen geneettisesti certified kainuulainen). Kun maan sisäinen muutto on niin suurta, onko koko identiteeteillä edes väliä? (Joillekin toki ei ole, kuten tässä on jo aiemmin esitetty.) Eräässä gradussa oli kyselty muutamalta kainuulaiselta mielipidettä siitä, miksi joku on kainuulainen, ja voiko kainuulaiseksi tulla. Vastaukset kertoivat niin, että kainuulainen voi olla jos Kainuussa syntyy, vaikka myöhemmin muuttaisi poiskin. Mutta samalla kainuulaiseksi pystyi tulemaan muualla syntynytkin, jos on asunut Kainuussa pari vuosikymmentä, ja on omaksunut kainuulaisen identiteetin itselleen. Tällä tavalla heimo- ja maakuntaidentiteetti voivat olla myös päällekäisiä—ja vahvasti tiettyyn maa-alueeseen sidottuja.

Paljon pohdintaa, vähän vastauksia. Olen kuitenkin viimeisen vuoden aikana kokenut aiheen äärimmäisen mielenkiintoiseksi. Samoin myös sen aikalinjan, jonka kautta eri ryhmät ovat muodostuneet, ja miten ne ovat toisiinsa vaikuttaneet. Minusta näyttää siltä, että ajan myötä maakuntaidentiteetti alkaa painaa heimoidentiteettiä enemmän, ja saamme ehkä kuulla ulostuloja ylpeiltä kymenlaaksolaisilta ja pirkanmaalaisilta (satakuntalaisilta niitä voi kuulla jo!) Tämäkin voi tosin muuttua helposti, mikäli Suomen hallintojärjestelmä muuttuu—eivät nykyiset maakunnatkaan kovin vanha tekele ole. Itselleni kuitenkin henkilökohtaisesti merkitsee paljon kainuulaisuus, jota pidän myös "heimonani" maakunnan lisäksi. Vaikka muuttaisin pois, se ei muuttaisi taustojani. Siksi en ole valmis luopumaan heimoista ihan vielä. Se, jäävätkö nämä käsitteet elämään muiden kanssaihmisteni keskuudessa, on sitten asia erikseen.

Olen kieltämättä, kaartelematta, epäilemättä itäsuomalainen. DNA-testit yleistyvät jatkuvasti. Tuleekohan niillä olemaan suurempi vaikutus ihmisten identiteettiin tulevaisuudessa?